On ikävää sanoa, että ”mitäs minä sanoin”, kun kyse on niin vakavasta asiasta kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden valtavasta ahdingosta, joka johtaa kansalaisten kokonaisturvallisuuden heikkenemiseen. Suuri sote-uudistus oli susi jo syntyessään. Se tiedettiin, kun edellinen hallitus runnoi uudistuksen läpi piittaamatta lähes 800 asiantuntijan lausunnosta ja heidän esittämästään kritiikistä ja muutostarpeista. Massiivinen hallintouudistus haluttiin väkisin toteuttaa, puutteista huolimatta ja aikana, jolloin korona oli entisestään lisännyt palveluntarvetta ja hoitovelkaa ja lamauttanut palveluiden kehittämisen.
Oli suuri virhe perustaa 21 hyvinvointialuetta. Asiantuntijoita ei kuultu tässäkään – hehän ehdottivat 5–11 aluetta. Totuus löi heti vasten kasvoja, tällaisella hallintomallilla ja aluemäärällä ei päästä tavoitteeseen.
Nyt Pohde ja muut hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa on toimittava ja löydettävä säästöjä edellisen hallituksen tekemien lakien pohjalta. Nykyinen hallitus ei ole ehtinyt säätää yhtään lakia. Lääkkeeksi kammottavaan tilanteeseen on esitetty muun muassa, että kertynyt alijäämä pitäisi hyvittää neljänä seuraavana vuonna eikä kahtena, kuten hallitus on kirjannut. Mitä se kaksi lisävuotta auttaisi? Hyvinvointialueet tekevät alijäämäisiä budjetteja joka vuosi. Kaksi lisävuotta vain pitkittäisi iskua.
Nyt pitää tehdä nopeasti rakenteellisia uudistuksia. Monituottajuus ja palveluseteli on otettava täysimittaisesti käyttöön. Kela-korvausten korottaminen on ehdottoman tärkeää, sillä saadaan julkisen puolen hoitojonoista pois ne, joilla on varaa yksityiselle puolelle. Näillä muutoksilla pääsemme pahimman yli ja toteuttamaan muita, sote-palveluita parantavia, hallitusohjelman kirjauksia.
