Kirjoitukseni Kaleva Blogi 19.3.2019
Pohjois-Suomen yritysten liiketoiminnan vahva kasvu ja lisääntyneet investoinnit ovat tuoneet valoa alueemme tulevaisuuteen. Työllisyys on parantunut ja avoimia työpaikkoja on paljon. Hallituksen erosta huolimatta on maassamme tapahtunut paljon hyviä asioita, talouden tunnusluvuin, 140 000 työpaikkaa lisää, valtaosa pysyviä ja kokopäiväisiä. Kestävyysvajetta on korjattu tuntuvasti, vaikka kaikki tärkeät hankkeet eivät maaliin saakka edenneetkään. Suomen tulevaisuuden suurista linjoista päätetään taas huhtikuun eduskuntavaaleissa. Tarvitsemme päättäjiä jotka kykenevät tekemään päätöksiä eivätkä vaikene niissäkään tilanteissa, kun hankalia ongelmia tulee vastaan. Emme tarvitse tyhjiä lupauksia, koska ei ole yhtään uutta lupausta joka ei maksaisi liiaksi rahaa ja olisi pois jostakin muusta tärkeästä kohteesta. Kaikille pitäisi olla myös selvää, että suomalaisten elintaso ei nouse veroja vaan työllisyyttä nostamalla. Tarvitsemme uudistuksia, jotka kannustaisivat asumaan ja tekemään työtä Suomessa ja myös Pohjois-Suomessa niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Alulle saatua hyvää kehitystä ei pidä pilata verottamalla tuottavan työn tekijät ja yritykset hengiltä. Todellista uutta hyvinvointia syntyy vain työtä tekemällä. Työssäkäyvät tekevät yritysten tuotannon, julkiset palvelut, verotettavat tulot, sosiaaliturvamaksut ja eläkemaksut. Tällä hetkellä tilanne on vielä se, että teollisuuden uusien tilausten määrä on kasvanut ja se on näkynyt myös bkt:n kääntymisessä kasvuun lähes 10 vuoden taantuman jälkeen. Pohjois-Suomessakin on suunnitteilla ja käynnissä useita merkittäviä energiaan, biotalouteen ja metalliteollisuuteen kohdistuvia hankkeita. Myös asuntorakentaminen kasvukeskuksissa on jatkunut vilkkaana.
Matkailusektori on ollut kasvussa. Alueemme liikenneväyliä ollaan parantamassa ja toimivat liikennejärjestelmät sekä sujuvat logistiikkaketjut ovatkin kilpailukyvyn edellytys. Meidän on kuitenkin kyettävä varautumaan mahdollisiin maailmantalouden takaiskuihin, jotka voivat heijastua suomalaisten yritysten kannattavuuteen ja kotitalouksien elintasoon. Julkinen taloutemme tarvitsee lisää rakenneuudistuksia. Poliittisilla päättäjillä pitää olla ymmärrystä jatkaa yritysten ja työllisyyden kasvuun tähtäävien toimenpiteiden tiellä ja pitää tavoite korkealla, kuten työllisyysasteen nosto nykyisestä reilusta 72 prosentista aina 80 prosenttiin ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Tässä työssä on kyettävä hyödyntämään uutta teknologiaa, joka mahdollistaa kestävän kasvun, ympäristömme huomioimisen ja ilmastonmuutoksen torjumisen ilman mittavia hyvinvointitappioita. Väestöennusteemme mukaan senioriväestön määrä lisääntyy ja nuorten laskee. Tarvitsemme tulevaisuudessa tehokkaampia tapoja, joilla kykenemme huolehtimaan myös ikääntyneemmästä väestöstämme ja huolehtimaan vanhuspalvelujen laadusta siten että äsken esiin tulleet laiminlyönnit eivät olisi enää mahdollisia.
Samalla meidän on huolehdittava lasten ja nuorten hyvästä peruskoulutuksesta siten, että he pystyvät menestymään nykyaikaisessa elinikäistä oppimista vaativassa yhteiskunnassa. Opetusmenetelmien on oltava sellaisia, että niissä keskitytään oppimiseen eikä oppilaiden vapausasteiden kasvattamiseen tavalla joka ruokkii pelkkää oleskelua, syrjäytymistä oppilaitoksista ja epätasa-arvoa. Koulutusjärjestelmien on myös kyettävä joustamaan siten että ne huomioivat tulevaisuuden työelämän tarpeet.
Myös poliittisen vallan on itse kyettävä uudistumaan eikä roikkumaan vanhan maailman rakenteissa. Kun huolehdimme yritysten ja työn tekemisen mahdollisuuksista ja teemme tarvittavat uudistukset, parannamme parhaiten myös niiden lähes puolen miljoonan suomalaisen asemaa, joiden tulot eivät tällä hetkellä riitä jokapäiväisiin minimimenoihin.
