Mitä sujuvampaa on viranomaistoiminta, sitä turvallisempaa on arki suomalaisille.
Meidän poliitikkojen tärkein tehtävä on turvallisen arjen takaaminen kansalaisille. Helmikuussa eduskunta käsitteli useita lakiesityksiä turvallisemman Suomen puolesta. Näistä yksi näkyvimmistä oli poliisilain laaja uudistus sekä siihen liittyvät esitykset pakkokeinolaista ja esitutkintajärjestelmästä. Uudistuksen tavoitteena on ollut päivittää viranomaisten toimivaltuudet nykypäivään eli vastata rikollisuuden muuttuneeseen luonteeseen, digitaaliseen toimintaympäristöön sekä viranomaisten yhteistyön parantamisen vaatimuksiin. Samassa yhteydessä käsiteltiin myös syyteneuvottelun laajentamista ja Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietojen käsittelyä koskevia muutoksia, jotka yhdessä vahvistavat koko rikosten tutkinta- ja ehkäisyketjun toimivuutta. Mitä sujuvampaa on viranomaistoiminta, sitä turvallisempaa on arki suomalaisille.
Turvallisuus ei ole ollut tälle hallitukselle vain puhetta ja teknisiä lakiesityksiä. Tekemillämme toimilla on jo saatu aikaan isoja muutoksia. Poliisien määrä nousee 8000:een, mikä vahvistaa koko maan hälytysvalmiutta. Lisäksi katujengirikosten ja nöyryytysväkivallan rangaistuksia on kiristetty tuntuvasti, rajamenettelyä ja laittoman maahantulon torjuntaa on tiukennettu hybridivaikuttamisen estämiseksi, ja myös tapon vanhenemisaika poistettiin ja rikosuhrien tukea vahvistettiin. Aivan vasta käsittelimme täysistunnossa lähetekeskustelussa myös nuorisorangaistuksen uudistusta, jonka tavoitteena on paitsi vahvistaa rikollisesta toiminnasta määrättäviä seuraamuksia myös ehkäistä nuorten pääsyä pois rikollisesta kierteestä. Nämä ovat kaikki konkreettisia toimia, jotka tekevät Suomesta turvallisemman.
Yksi tämän kevätkauden merkittävimmistä asiakirjoista on tällä hetkellä valiokuntakäsittelyyn edennyt valtioneuvoston laaja energia‑ ja ilmastostrategia. Siinä linjataan Suomen huoltovarmuuden tulevaisuuden kannalta keskeinen suunta. Päätetään siitä, miten Suomi varmistaa energian omavaraisuuden, kuinka sähkömarkkinoiden kantokyky riittää teollisuuden investoinneille, millaista kotimaista tuotantoa tuemme ja miten huolehdimme siitä, että puhtaan siirtymän kustannukset eivät kaadu tavallisten ihmisten lompakoille. Nämä eivät ole pieniä päätöksiä tässä ajassa. Pohjois‑Pohjanmaalle tällä on iso merkitys, koska alueemme on energiajärjestelmän selkärankaa tuulivoiman, puhtaan teollisuuden, toimivien satamien ja korkean osaamisen ansiosta. Jotta tämä rooli säilyy, meidän on huolehdittava turvallisesta sähköverkosta, toimivista lupaprosesseista ja kohtuuhintaisesta energiasta.
Kun katson kevään istuntolistoja, huomaan yhden suuren punaisen langan: kaikki keskeiset päätökset kytkeytyvät tavalla tai toisella Suomen kokonaisturvallisuuteen. Siksi pidän tärkeänä, että jatkamme tätä työtä. Kokonaisturvallisuus syntyy siitä, että yhteiskunta ja sitä kannattelevat yritykset voivat hyvin ja kehittyvät ajassa. Tästä meidän on myös huolehdittava.
Julkaistu alun perin Kaleva-konsernin maakuntalehdissä viikolla 10/2026.
